Mielipide: Ovatko humanoidirobotit ystäviämme vai vihollisiamme? Nykyiset vaikutukset, haasteet ja kehityssuunnat

90-luvulla nuorena tyttönä muistan katsoneeni televisiosta The Jetsons -sarjaa ja pitäneeni sen futuristista maailmankaikkeutta mahdottomana skenaariona. Kuitenkin ajan myötä, tämä Hanna-Barberan vuonna 1962 tuottama vanha sarjakuva muuttuu realistisemmaksi ja arvokkaammaksi kuin kukaan meistä olisi voinut kuvitella.

The Jetsons ennusti videopuhelut kauan ennen Zoomin ja Facetimen olemassaoloa, suuret taulutelevisiot silloin, kun televisiot olivat kömpelöitä ja raskaita eivätkä suurempia kuin 20 tuumaa, ja talon avustaja, kuuluisa Rosie, oli monien ihmisten kaukainen unelma vielä tähän päivään saakka.

Vain muutama päivä sitten Peking isännöi yhtä robotiikan tärkeimmistä tapahtumista, World Robot Conference 2024, jossa esiteltiin 27 humanoidirobottia. Tulemme pian katsomaan suosittuja levyjä muistuttavia imurirobotteja samalla tavalla kuin katsomme lyhytikäisiä LaserDisc-levyjä. Vain parin vuoden kuluttua meillä saattaa olla humanoidi, joka käyttää tavallista imuria.

Tesla esitteli Optimus-robotin, tehokkaan humanoidikoneen, joka osaa taittaa vaatteita melko hyvin. Muissa tapahtumassa suosituissa demonstraatioissa nämä robotit osoittavat hienoja motorisia taitojaan esimerkiksi kokkaamalla tai tarjoilemalla juomia. Nämä eivät ole ainoita kykyjä, monet näistä robotteista ovat jo töissä. BMW käyttää OpenAI:n Figure 02 -malleja yhdessä tehtaassaan osien kokoamiseen, ja Tesla työskentelee jo tuottaakseen lisää Optimus-malleja omiin tehtaisiinsa ja muihin.

Vaikuttavaa. Mutta mieleeni pulpahtaa useita kysymyksiä harkitessani nykyisiä ja tulevia kehityssuuntia. Ovatko nämä tuotteet kaikkien saatavilla, aivan kuten Jetsonit saivat vuokrata edullisen robotisiivoojan? Ottavatko ne työpaikkamme? Ovatko ne yhtä tottelevaisia ja mukavia kuin Rosie? Muita huolenaiheita ei ehkä olekaan tuossa ohjelmassa. Voivatko avoimen lähdekoodin mallit demokratisoida tätä teknologiaa? Miten yhteiskunta navigoi nopeasti kehittyvässä robotiikan maailmassa?

Humanoidirobotit kehittyvät nopeammin vuonna 2024

Suurten kielimallien ja tekoälyn voimalla toimivat chatbotit suorittavat jo tehtäviä ja korvaavat ihmisiä monissa rooleissa yrityksissä kuten Ikea tai Klarna, jotka ovat julkisesti tunnustaneet käyttävänsä chatbotteja korvaamaan työntekijöitä asiakaspalvelussa.

Kuitenkin, verrattuna tietokoneohjelmistojen chatbotteihin, tuntuu edelleen kaukaiselta – ja erilaiselta – nähdä nämä ihmisen kaltaiset rakenteet suorittamassa töitä työtiloissamme. Ja niissä paikoissa, joissa he ovat, kuten olemme nähneet videoissa, he eivät voi liikkua yhtä nopeasti kuin me, eivätkä he näytä niin todellisilta tai uhkaavilta – vielä.

Vaikka monet ovat kritisoineet näiden humanoidirobottien liikkumistapaa hassuksi, meidän tulisi ainakin myöntää kaksi asiaa nyt: ensinnäkin, on melko vaikuttavaa, että ne voivat edes seistä molemmilla jaloillaan ja liikkua, ja toiseksi, ne ovat muuttumassa yhä älykkäämmiksi.

Kiitos äskettäisten kehitysaskeleiden tekoälyssä, tutkijat ovat kyenneet siirtämään edistyneempiä algoritmeja robotteihinsa, ja ne ovat älykkäämpiä kuin koskaan.

Tänä vuonna Google DeepMind avasi uuden tason robotiikassa. He rakensivat pöytätennisrobotin—virstanpylvään, jota tutkijat olivat yrittäneet saavuttaa vuodesta 1980 lähtien—joka pystyy pelaamaan keskitason harrastelijataidoilla. Murtavaa. He myös mainitsivat, että tämä robotti voi oppia virheistään ja parantaa suorituskykyään.

Ihmismaisten koneiden edelleen hitaasti etenevä tahti on nopeasti parantumassa. Tuo pöytätennisrobotti ja yritykset, kuten Boston Dynamics, ovat osoittaneet, että nämä koneet alkavat liikkua nopeammin. Atlas, Boston Dynamicsin kiehtova ihmismäinen robotti, pystyy tekemään takaperinvolttia, ja uusi malli pystyy varmasti tekemään punnerruksia paremmin kuin minä.

Ehkä muutaman vuoden kuluttua näemme heidät toimistoissamme kirjoittamassa tylsimmät raportit ja esitykset, kaduilla huolehtimassa roskistamme tai kotona pitämässä paikkoja siistinä ja valmistamassa lempiruokiamme. Tietysti parhaimmassa tapauksessa.

Ovatko humanoidirobotit hyviä?

Me kaikki, jotka olemme nähneet edes muutaman sci-fi elokuvan, pelkäämme samoja asioita: tämä ihmisen kaltaista konetta, joka ottaa meistä kontrollin tai jota käytetään aseina. Entä jos ne korvaavat meidät muussakin kuin vain työpaikalla? Onko ihmiskunta vaarassa? Voimmeko luoda lakeja tämän estämiseksi? Ehkä uusi Kalifornian laki tekoälyn turvallisuudesta on askel lähemmäs hyvän säätelykehyksen tarjoamista. Ehkä ei.

“Tekoäly on kuin keittiöveitsi, jota voidaan käyttää hyviin asioihin, kuten sipulin leikkaamiseen, ja huonoihin asioihin, kuten ihmisen puukottamiseen,” sanoi tekoälyn tutkija Sebastian Thrun argumenttina selittääkseen, miksi uuden lain ei pitäisi keskittyä yrityksiin ihmisten sijaan. “Emme saisi yrittää asentaa keittiöveitseen pois-päältä -kytkintä. Meidän pitäisi yrittää estää ihmisiä väärinkäyttämästä sitä.”

Nähdessämme robottien hoitavan pyykkiä ja pelaavan pöytätennistä, ne vaikuttavat viehättäviltä ja Rosie-tyyppisen ystävällisiltä. Mutta kuinka paljon me todella tiedämme siitä, mitä tapahtuu kulissien takana? Katsotaanpa hetki tätä: sama osasto, joka rakensi pöytätennisrobotin, on monien työntekijöiden huolenaiheena sotilassopimusten vuoksi. Vain ne, jotka ovat suurten yritysten sisällä NDA:iden rajoittamina, voisivat kertoa.

Palvelevatko humanoidit vain rikkaita?

Humanoidirobotit ovat erittäin kalliita, ja korkeat hinnat ovat tämän teknologian päähaasteita. Sijoitus- ja pankkitoimintayhtiön Goldman Sachsin mukaan humanoidirobotin valmistuskustannukset ovat tällä hetkellä 30 000 ja 150 000 dollarin välillä, ja se on parannus, sillä se oli kalliimpaa aikaisempina vuosina.

Elon Musk työskentelee ”edullisen” Optimus-robotin parissa, jonka hinta voisi olla alle 20 000 dollaria lähitulevaisuudessa. Ja toiset yritykset, kuten Wisson Technology, ovat jo keksineet tapoja vähentää humanoidirobottien joustavien käsivarsien kustannuksia tänä vuonna.

Teknologian saatavuudessa on juuri nyt selvä ero: kaikilla ei ole varaa siihen. Vain suuret teknologiayritykset ja menestyvät startup-yritykset näyttävät omaavan sijoittajat ja resurssit luomaan tai ostamaan teknologiaa näiden robottien rakentamiseen ja käyttämiseen.

Joten, eivätkö voimakkaat yritykset vain tule entistä voimakkaammiksi? Tässä kohtaa koodilähteen vapauttaminen kaikkien saataville muodostuu hauraaksi, mutta tärkeäksi strategiaksi tasapainon tavoittelussa.

Tunnelin päässä on himmeä valonpilkahdus, sillä on olemassa yrityksiä, jotka työskentelevät tämän teknologian saavutettavuuden parantamiseksi. Hugging Face -yrityksen uusi avoimen lähdekoodin robotti-projekti, LeRobot, pyrkii tekemään robotiikasta saavutettavampaa kaikille: se mahdollistaa ihmisille ympäri maailman oman AI-voimalla toimivan kaksi-kättisen robotin rakentamisen kotona noin 300 dollarilla. Se ei ehkä ole kokonainen humanoidirobotti, mutta oikeilla työkaluilla ja osilla sekä yrityksen YouTube-opetusvideoiden avulla kuka tahansa voisi rakentaa sellaisen – tai ainakin osan siitä – kotonaan.

Voimmeko Me Luottaa Niihin?

Humanoidirobotit kehittyvät nopeammin ja älykkäämmiksi vuonna 2024, mutta toistaiseksi ne eivät korvaa ihmisiä, ainakaan samalla tavalla kuin chatbotit jo tekevät. On kuitenkin vaikea ennustaa, miten teknologia kehittyy seuraavien vuosien aikana, koska meillä ei ole pääsyä siihen teknologiaan.

Boston Dynamics, Tesla ja muut humanoidirobottien valmistajat ovat luvanneet rakentaa koneita, jotka ovat ”kykeneviä suorittamaan tehtäviä, jotka ovat vaarallisia, toistuvia tai tylsiä” – Tesla Optimusin bio-kuvaus X:ssä – ja vähentämään riskejä tietyissä tehtävissä kotona ja työpaikalla, mutta saattaa olla tarpeen tehdä enemmän toimenpiteitä, eikä uusi tekoälyn turvallisuuslaki ehkä riitä.

Entä jos, kuten Thrun sanoi, tarvitaan lisää sääntelyä ihmisiä – ja yrityksiä kohtaan, sillä en usko, että näitä voimakkaita yrityksiä pitäisi jättää huomiotta myöskään – ? Ehkä oikea kysymys ei ole, ovatko humanoidirobotit ystäviä vai vihollisia, vaan pikemminkin, ovatko humanoidirobottien rakentajat ystäviä vai vihollisia.