Mielipide: Kuinka Pariisin AI-huippukokous vahvisti Euroopan AI-ekosysteemiä, kritiikistä huolimatta

Vaikka kansainvälinen huippukokous kohtasi kritiikkiä, herätti lisää keskustelua Euroopan unionin tekoälylaista ja epäonnistui saavuttamaan täyden yksimielisyyden keskeisten johtajien keskuudessa, se on positiivisesti vaikuttanut tekoälyteknologioiden kehitykseen Euroopassa. Yrityksillä, kuten Mistralilla, oli mahdollisuus esitellä innovaatioitaan, ja uusia investointeja on jo käynnissä

Viime viikolla järjestetty Pariisin tekoälytoimintahuippukokous rohkaisi useita eurooppalaisia ja kansainvälisiä maita ja yrityksiä tekemään suuria liikkeitä ja ilmoituksia, jotka lisäsivät jännitteitä ja herättivät keskustelua tekoälykentällä.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron on kehottanut aluetta olemaan kunnianhimoisempi tekoälyn kehittämisessä, aivan kuten Euroopan avaruusjärjestön pääjohtaja Josef Aschbacher teki avaruusaloitteiden kanssa muutama kuukausi sitten—ja se toimi.

Macronin toimet saavuttaakseen enemmän näkyvyyttä ja vaikutusvaltaa globaalissa tekoälykilpailussa alkoivat päiviä ennen tekoälyhuippukokousta, kun hän allekirjoitti 50 miljardin euron sopimuksen Yhdistyneiden arabiemiirikuntien kanssa rakentaakseen Euroopan suurimman tekoälykeskuksen Ranskaan, osoittaen, että merkittävä muutos tekoälyn kehittämisessä on tulossa Euroopan unioniin.

Ranskan presidentin aloite kutsui maailman johtajat Pariisiin kokouksiin, keskusteluihin, työpajoihin, teknologian esittelyihin ja kansainvälisten sopimusten allekirjoittamiseen. Kuitenkin se jäi vajaaksi saavuttamaan täyden yksimielisyyden kaikkien osallistujien, erityisesti Yhdysvaltojen ja Yhdistyneen kuningaskunnan, kanssa useista kysymyksistä.

Olivatko Macronin ponnistelut, yhdessä EU-johtajien kanssa, riittäviä asettamaan Euroopan merkittäväksi tekoälysuurvallaksi Kiinan ja Yhdysvaltojen rinnalle? Ei aivan, mutta merkittävää edistystä saavutettiin.

🌍 #AIActionSummit: yli 100 maata Pariisissa muovaamassa yhteistä tulevaisuutta tekoälylle.

Lopputulos: yli 100 konkreettista toimenpidettä, 3 ensisijaista tavoitetta. 🧵 1/7 pic.twitter.com/kfreGtGGsE

— France Diplomacy 🇫🇷🇪🇺 (@francediplo_EN) 13. helmikuuta 2025

Euroopan unionin tekoälylaki: Elefantti huoneessa

Viime vuonna Euroopan unionin tekoälylaki astui voimaan säädelläkseen tekoälyä ja varmistaakseen turvallisuuden tekoälyn riskijärjestelmän kehittämisen yhteydessä, mukaan lukien sanktiot ja rangaistukset yrityksille, organisaatioille ja yksilöille, jotka rikkovat lakia tekoälyteknologiaa käyttäessään.

Luonnollisesti monet teknologiayritykset ja johtajat raivostuivat ja katsoivat, että tämä hidastaisi innovaatiota, kun taas toiset organisaatiot tunsivat sen tarvitsevan lisää hiomista. Cecilia Bonefeld-Dahl, Digital Europe:n pääjohtaja, kuvasi sitä “spagettikulhoksi”, joka tarvitsi selvittämistä.

Kaksi viikkoa sitten Euroopan komissio julkaisi uudet ohjeet auttaakseen yrityksiä ja organisaatioita ymmärtämään lakia – muutama päivä sen jälkeen, kun toimenpiteet alkoivat tulla voimaan, ja juuri ennen tekoälytoimintahuippukokousta – todennäköisesti myös toivossa vaimentaa lain kritiikkiä.

Neuvotteluyrityksessään Macron korosti sääntöjen lievän höllentämisen tärkeyttä, jotta turvallisuutta voidaan ylläpitää rajoittamatta tekoälyn kehittämisen ja innovaatioiden mahdollisuuksia.

”On riski, että jotkut päättävät olla ilman sääntöjä ja se on vaarallista. Mutta on myös vastakkainen riski, jos Eurooppa asettaa itselleen liikaa sääntöjä,” sanoi Macron ranskalaiselle lehdelle juuri ennen tapahtumaa.

Teon tuki ja kritiikki tapahtuman aikana

Pariisin AI Action Summitissa Euroopan unionin instituutioiden jäsenet vahvistivat tukensa AI Actille. Esimerkiksi Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen korosti yhtenäisen sääntökokoelman arvoa, joka koskee kaikkia 27 jäsenvaltiota useiden sääntelykehyksien sijaan.

Muiden osallistujien, kuten Yhdysvaltain varapresidentin JD Vancen, vahvistivat Yhdysvaltojen kantaa näihin tekoälyä koskeviin säännöksiin, kuvaillen niitä liian rajoittaviksi.

Hän totesi, että Yhdysvallat työskentelee joustavampien, vähemmän rajoittavien politiikkojen parissa ja teki selväksi, että maalla ei ole suurta kiinnostusta merkittävään yhteistyöhön. Tämän kantansa Yhdysvallat korosti allekirjoittamatta jättämällä tekoälyjulistuksen, jonka 61 muuta osallistujamaata tuki. Myös Yhdistynyt kuningaskunta kieltäytyi allekirjoittamasta, mutta toisin kuin Yhdysvallat, se antoi ainakin selityksen.

Anthropicin toimitusjohtaja Dario Amodei julkaisi julkisen lausunnon, jossa hän kertoi arvostavansa tapahtumaa, mutta piti sitä ”menetettynä mahdollisuutena”, koska olennaisempiin aiheisiin ja toimiin olisi pitänyt puuttua, erityisesti AI:n riskien suhteen.
”Meidän on varmistettava, että demokraattiset yhteiskunnat johtavat AI:ta, eivätkä autoritaariset maat käytä sitä globaalin sotilaallisen ylivallan saavuttamiseksi”, hän kirjoitti. ”Kansainvälisen keskustelun AI:sta on käsiteltävä enemmän teknologian kasvavia turvallisuusriskejä.

Euroopan kilpailukyky ottaa askeleen eteenpäin

Tuomalla globaalia huomiota Eurooppaan – erityisesti Ranskaan – auttoi alueen valtioita, yrityksiä ja organisaatioita saamaan huomiota ja näyttämään ponnistuksiaan tekoälyn omaksumisessa ja innovaatioissa.

Yksi tapahtuman päähenkilöistä oli Mistral, ranskalainen yksisarvinen, joka kilpailee yritysten kuten OpenAI:n ja DeepSeekin kanssa chatbot- ja generatiivisen tekoälyteknologiansa ansiosta.

Mistral, tähtivieras Grand Palais’ssa

Vaikka Mistral ei olekaan yhtä laajasti käytössä maailmanlaajuisesti kuin ChatGPT tai DeepSeek – ei edes kaikissa Euroopan maissa – huippukokouksen aikana start-up ilmoitti useista liittoumista, mukaan lukien kumppanuus AI-puolustus- ja droonistartup Helsingin kanssa ja Cerebras Systemsin kanssa.

Sen AI-chatbot sai Macronin julkisen tuen Pariisin AI Action Summitissa. ”Ladatkaa Le Chat, jonka on tehnyt Mistral, mieluummin kuin ChatGPT, jonka on tehnyt OpenAI – tai jotain muuta”, sanoi Ranskan presidentti.

Ranskalaisen startup-yrityksen toimitusjohtaja, Arthur Mensch, jakoi myös enemmän tietoa yrityksen visiosta ja tehtävästä tapahtumassa. ”Olemme siirtyneet tiedeyrityksestä, joka keskittyi tuolloin luomaan vahvimpia malleja kannettaville tietokoneille, yritykseksi, joka nyt tarjoaa ratkaisuja yrityksille, luo räätälöityjä sovelluksia, tuo tietoa ja tuottavuutta työntekijöille,” sanoi Mensch.

Promootio toimi, sillä Le Chat ylitti miljoona latausta tällä viikolla, sen jälkeen kun sovellus lanseerattiin 6. helmikuuta.

📈 Mistral tarkoittaa 1 miljoonaa sovelluksen latausta 14 päivässä…
menoa 🇫🇷! #Mistral pic.twitter.com/FkUplthhWA

— Alain GOUDEY (@AlainGoudey) 19. helmikuuta 2025

 Lisää tekoälyinvestointeja ja datakeskuksia

Mistralin visio ulottuu pidemmälle kuin sen nykyisen tekoälyteknologian kehittäminen. Start-up-yritys haluaa myös investoida datakeskuksiin vähentääkseen riippuvuutta teknologiajättien infrastruktuureista ja ilmoitti investoivansa miljardeja omaan datakeskukseensa Ranskassa.

“Se on valinta, jonka teemme saadaksemme kontrollin koko arvoketjusta, koneesta ohjelmistoon,” sanoi Mensch haastattelussa TF1:lle.

Ennen tapahtuman päättymistä von der Leyen ilmoitti myös Euroopan unionin aloitteesta nimeltä InvestAI, jonka tavoitteena on mobilisoida 200 miljardia euroa tekoälyteknologioiden ja infrastruktuurien kehittämiseen, josta 20 euroa on tarkoitettu tekoälytehtaille.

Ajoissa tehty siirto Euroopalle

On selvää, että vaikka Kiina ja Yhdysvallat pysyvät edelleen tekoälyn kehityksen eturintamassa, AI Action Summit mahdollisti Euroopan maiden ja yritysten merkittävät askeleet kohti tekoälyvallankumouksen osaksi tulemista.

Useita tekijöitä voisi hyödyntää Euroopan yhteisö edukseen: AI:n etenemisnopeus, kun se löytää innovaation polun, joka kiihdyttää sen kehitystä – kuten DeepSeek teki, syrjäyttäen OpenAI:n sen ylivallasta vain kuukausien kuluessa – ja uusien AI-mallien hidas omaksumisprosessi, joka antaa väestölle aikaa ymmärtää, kuinka hyödyntää näitä työkaluja omaksi eduksi.

Eurooppa – ja erityisesti Ranska – ylpeilee suuryrityksistä ja yksisarvisyrityksistä, jotka jo nyt luottavat AI:hin, kuten Karmen, LightOn ja Alan. Uusilla investoinneilla datakeskuksiin ja Mistralin edistysaskeleilla Euroopan unioni tekee oikeita siirtoja pelilaudalla.